Aloitussivu  Juuan linnut  Ajankohtaista  Tutkimukset Lintupaikat PKLTY  Linkkejä Havaintokirja
Kaakkuri  (Gaviastellata)
Erittäin vähälukuinen pesijä. Ainoastaan kaksi vakituista pesäpaikkaa on tiedossa Vuokon ja Mataran suunnalla. Mahdollista on ehkä jonkin lisäparin pesintä tutkimattomilla paikoilla. 

Kuikka (Gavia arctica)
Vähälukuinen karujen järvien laji. Pääesiintyminen Pielisellä, jossapesinnät kuitenkin usein tuhoutuvat vedennousuun ja mahdollisesti myös häirintään.Vuoden 1994 laskennassa Juuan Pieliseltä löytyi 9 paria. Kokonaisarvio onJuuan Pieliselle noin 15 paria. Pesii myös useimmilla muilla karuilla järvilläja isommilla lammilla. Parimäärää ei niille ole arvioitu. 

Mustakurkku-uikku (Podiceps auritus)
Tavattu vain muutamilta parhailta lintujärviltä. Paras ja ainoa säännöllinenpesimäpaikka on Kaajanlampi, jossa pesii 3-5 paria. Pesinyt myösKannaksenlahdella ja Kuhnustanjärvellä. Vuokonjärvellä tavattu jo vuonna1952, mutta ei nyt kuulu järven pesimälajistoon. 

Pikku-uikku  (Tachybaptusruficollis)
Havaittu vain kolme kertaa. Vihtasuolla kohmettunut lintu 4.12.1977. Myösloppusyksyllä 1973 Polvelasta tavattu lintu kuoli löydön jälkeen. Talvella2003/2004 laji talvehti onnistuneesti Kajoonjärvestä laskevassa Kajoonkoskessa. 

Silkkiuikku (Podiceps cristatus)
Ruovikkoisten järvien laji. Pielisen ruovikkoisilla lahdilla melko yleinen.Parimääräarvio ei perustu laskentoihin, mutta pareja arvioidaan pesivänsadan luokkaa. Pesii myös muilla järvillä, joissa riittävästi ruovikkoa.Ensihavainnot 1950-luvun alussa, josta lähtien yleistynyt ainakin 30 vuodenajan. 

Härkälintu  (Podicepsgriseigena)
Pielisen lahdissa ja niihin liittyvissä ruovikkoisissa lammissa pesivä laji.Parimääräarvio vähintään 20 paria. Kaajanlammella pesii vuosittain 2-4paria.
Pesintähavainnotmuilta järviltä vähäisiä. 

Merimetso  (Phalacrocoraxcarbo)
Havaittiin vuoteen 1995 mennessä parikymmentä kertaa. Useimmiten havaittu yksilintu, kerran 6 yksilön parvi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana havainnot ovatlisääntyneet. Yleensä merimetsoja nähdään syksyllä. Keväältähavaintoja on muutamia samoin kuin kesäviivyttelijöistä. Läpimuuttaja. 

Kaulushaikara (Botaurus stellaris)
Uusi tulokas Juuan pesimälajistoon. Vakituinen uuhkuttaja ilmaantui Vuokonjärveneteläpäähän vuonna 2000. Paikalla on nähty kerralla kaksi lintua, jotenpesintä on todennäköistä, vaikka varmistusta ei ole tehty. Toinen reviiri2005 Etelä-Vuokon Retulammella. 

Harmaahaikara  (Ardea cinerea)
Syyskesän esiintymisessään selvästi lisääntynyt laji. Seitsemän ensimmäisenhavainnon harvat välit osoittavat lajin vähyyttä menneinä vuosikymmeninä: 20.7.-74 Vuokonjärvi, 28.5.-85 Vuokko Pielinen, 7.7.-90 Kuhnustanjärvi,heinä-elok.vaihde -90 Juuanjärvi, 21.7.-90 Pielinen Mustasaari, elok.-91 kk:nyli, heinäk.-93 Ruohosuo.
Vuosikymmenenlopulta 2000-luvun alkuvuosiin havaintoja on saatu vuosittain 2-6 yksilöstäyleensä heinäkuun lopusta elokuulle. 

Kattohaikara  (Ciconia ciconia)
Harvinainen kevään ja alkukesän vierailija. Havainnot: kesäk.-74 4 yks Vihtasuo, 13.6.-83 1 yks Kannas, touko-kesäk.vaihde 3 yks Halivaara, 4.5.-87 1 yks Nunnanlahti, 18.5.-88 1 yks Turunkangas taimitarha, 24.6.-89 6 yks L-Vuokko, 2.5.-01 5 yks Tuopanjoki, 12.5.-02 1 yks Tuopanjoki, 23.7.-05 1 yks. kk:ssa ja melkein samoilla pelloilla 20.5.-07 taas 1 yks.

Laulujoutsen  (Cygnus cygnus)
Menestystarinaa myös Juuassa. 1970-luvulla pesi ainakin Panjan suunnalla.1990-luvun puolivälissä parimääräarvio oli noin 10 pesivää paria. Vuonna2004 arvioitiin, että pesiviä pareja oli jo vähintään 30. Muuttoaikaisia jakesäkokoontumispaikkoja mm. Vuokonjärvellä, Kannaksella, Larinsaaressa jaTuopanjoella.

Pikkujoutsen (Cygnus columbianus)
Harvinainen läpimuuttaja arktisten muuton aikana. Havainnot: 20.9.-92 48 yks kk:n yli, 3.11.-96  1yks p Kaajanlampi. 

Tundrahanhi  (Anseralbifrons)
Arktisten hanhien muuton yhteydessä havaittavissa oleva laji. Suurimpiaesiintymiä Vuokossa 12.10.-74 noin 800 muuttavaa. Satunnaisesti on havaittu myöskeväällä, jolloin parvia saattaa laskeutua myös lepäilemään;  2.-3.5.-92  14yks Vuokossa. Halijärvellä majaili kesämökin piha-alueella 2 yks 17.6.-00alkaen. Pakoetäisyys oli vain noin 15 m. 

Metsähanhi  (Anser fabalis)
Todettu pesivänä kahdella suolla. Viisimunainen pesä löydettiin kesällä1990 ja kuusimunainen pesä kesällä 1992. Parimääräarvio 2-5 paria.Muuttoaikoina pysähtyvät parvet yleensä alle 10 yksilöä, joskus 20-30. 

Merihanhi  (Anser anser)
Vain kaksi havaintoa: 14.huhtikuuta 2002 1 yks. kk, Tielaitoksen kohdallapellolla ja 27.4.-06 Kuhnustassa. 

Kanadanhanhi  (Branta canadensis)
Ennen 2000-lukua alle kymmenen havaintoa: 15.5.-76 1 yks Vuokko Pielinen,28.4.-91   3 yks VuokkoPielinen,5.5.-96 1 yks Kaajanlampi, 9.5.-96 1 yks L-Vuokko, 8.-10.5.-97  2yks Vuokonjärvi,  5.5.-98 1 yks kk Pielinen. 

Vuonna2000 havaittiin sitten poikue Paalasmaassa. Vuonna 2006 poikue asusteliKarhusaaressa Pielisellä Nykyisin kevätmuuton aikaan laji havaitaan säännöllisesti,ja määrät ovat olleet 2-5 yks. 

Valkoposkihanhi (Branta leucopsis)
Arktinen läpimuuttaja, jonka pääreitti kulkee Juuan itäpuolella.Syysmuutolla satunnaisesti tuulten painamana mahdollista nähdä muutamistasadoista muutamiin tuhansiin. Keväällä nähdään harvoin. 

Paikallisiapysähtyjiä on merkitty muistiin seuraavasti: 20.9.-76 1 yks Vuokko Pielinen,27.10.-1.11.-87  14 yks Koveronsaari,elok. 1993 pari viikkoa 1 yks Kuusjärvi, 23.5.-94  28 yks joista 5 jäi 1.6. saakka Hali, 17.5.-00 1 yks Kaajanlampi, 7.6.-00  6yks Kuhnustanjärvi, 13.10.-03  1yks Larinsaari. Vuoden 2006 syksyllä P-K:ssa pysähtyi runsaasti valkoposkia.Juuassakin pelloilla nähtiin useita 20-200 parvia sekä Pielisellä levähtänytyli 800 yks parvi. 

Sepelhanhi (Branta bernicla)
Esiintymiseltään valkoposkihanhen kaltainen. Paikallisena nähdyt: 2.-3.11.-85siipirikko L-Vuokko(eli loppuelämän vuodet Heinolan lintuhoitolassa), 9.10.-87viikon 1 yks Joensuunkylä, kesäk. -93  2yks Paalasmaa, 21.7.-03  1 yksPaalasmaa. 

Ristisorsa  (Tadorna tadorna)
Yksi havainto: 22. huhtikuuta 2000  1koiras Paalasmaan siltojen sulassa. 

Sinisorsa  (Anasplatyrhynchos)
Yleinen pesimälaji sopivilla vesialueilla. Kevään muuttokerääntymienperusteella vähentynyt selvästi 1970-luvulta lähtien. Muutamatalvehtimisyritys koskialueilla (mm. Kajoonkoski 6.2.-94 ja onnistunuttalvehdinta kk:ssa 2005/06) 

Harmaasorsa (Anas strepera)
Ensimmäinen havainto 19.-20.8.-05 naaras Kaajanlammella. Kannaksella koiras1.5.2006. 

Jouhisorsa (Anas acuta)
Yleinen, mutta melko vähälukuinen pesimälaji. Kevätmuutolla harvoin yli 10linnun kerääntymiä paikassaan. 

Lapasorsa  (Anas clypeata)
Heinätavia hieman yleisempi parhaiden lintuvesien laji. Parhaat pesimäpaikatyleensä Vuokonjärvi (6 pesintää v.1999), Kaajanlampi ja Kopsalampi(molemmissa 1-3 paria). Karkea parimääräarvio vähintään 20 paria. Pesintäkallioluodolla (Mulatsu) naurulokkiyhdyskunnassa todettiin 1980-luvulla. 

Haapana (Anas penelope)
Yleinen, mutta sinisorsaa vähälukuisempi pesimälaji. Muuttoajan kerääntymäteivät normaalisti Juuassa suuria, yleensä alle 20 lintua. 

Tavi  (Anas crecca)
Yleinen pesimälaji erilaisissa vesistöissä ja lammikoissa. Muuttoajan parvetyleensä muutamia kymmeniä yksilöitä. 

Heinätavi (Anasquerquedula)
Harvinainen parhaiden lintuvesien laji, jonka esiintyminen vaihtelee vuosittainetenkin kevään lämpötilojen mukaan. Parhaina vuosina pesiviä pareja voiolla kymmenkunta. 2000-luvullahavaintoja niukemmin kuin 1990-luvulla.
 

Punasotka  (Aythya ferina)
Pesii parhailla lintujärvillä. Ei aivan yhtä vaatelias kuin esim. lapasorsaja heinätavi. Parhaat esiintymät Kaajanlammella (4-6 pesintää) jaKopsalammella (2-3 pesintää). Esiintyminen painottuu Pielisen lahdille ja järveenliittyville lammille. 

Lapasotka  (Aythya marila)
Harvinainen läpimuuttaja, jota on mahdollista nähdä etenkin syksyllä. Yksikesähavainto Kaajanlammelta 18.6.-90 (koiras). Kaajanlammella on lokakuussahavaittu 1-15 yks. Suurin määritetty paikallinen parvi 12.-14.10.-75 32 yksVuokko Suortolampi. 

Tukkasotka  (Aythya fuligula)
Punasotkaa selvästi yleisempi ja esiintyy myös hieman karummilla paikoilla.Runsain pesintä Kaajanlammella, jossa vuosittain pesii 10-15 paria.Kokonaisparimäärää ei ole arvioitu. 

Mustalintu  (Melanitta nigra)
Läpimuuttaja, jota nähdään keväällä melko niukasti. Syksyllä noin 10-50linnun parvia pysähtyy etenkin Pielisellä. Arktinen läpimuutto menee selvästiJuuan itäpuolelta, joten täällä nähdään vain rippeitä. 

Pilkkasiipi  (Melanitta fusca)
Läpimuuttaja, jota Juuassa on nähty hyvinkin niukasti. Havainnot keskittyvät syksyyn. Tuorein keväthavainto 8.5.-07.

Alli (Clancula hyemalis)
Läpimuuttaja, jonka paikalliseksi pysähtyneet parvet normaalisti havaitaansyksyisin Pielisellä ja myös muilla suuremmilla järvillä. Keväisinhavaitaan yleensä vain muutamia yksilöitä. Mustalinnun tapaan Juuka jääallien päämuutosta länteen. 

Telkkä (Bucephala clangula)
Yleinen, pääosin pöntöissä pesivä laji. Eräässä vuokkolaisen pihapiirinpönttöyhteisössä pesii kymmenkunta telkkää reilun 300 metrin päässärannasta. 

Uivelo (Mergus albellus)
Pääosin kevätmuutolla havaittu läpimuuttaja. Harvoin paria enempääpaikassaan. Kokonaismäärä keväisin alle 20. Kesähavaintoja tehdään mm. Kaajanlammella vuosittain, mutta pesintäävarmistavaa havaintoa ei ole saatu. 

Isokoskelo  (Mergus merganser)
Karujen vesistöjen pesimälaji. Runsaudessa ehkä hivenen kuikkaa yleisempi.Laji kärsii sopivan suurien pesäkolojen puutteesta 

Tukkakoskelo  (Mergus serrator)
Koskeloista yleisempi laji, joka pesii lähinnä Pielisen alueella. Kuikkaa selvästirunsaampi. 

Merikotka  (Haliaeetusalbicilla)
Läpimuuttavia lintuja nähdään nykyisin vuosittain loka-marraskuussa (2-5).Keväthavaintoja 1-2 yks. Havaintoja on joulukuulta ja keväällä jo 29.2.-04 (adverkkoavannolla Pielisellä). 

Sääksi (Pandion haliaetus)
Pesiviä pareja oli pitkään vain yksi. V.2006 toinen pari aloitti rakennetussatekopesässä. Vielä 1960-luvun lopussa 6 paria. Erikoista on pesintöjenloppuminen Pielisellä koko järven alueella. 

Maakotka  (Aquila crysaetos)
Vanha pesäpaikka Panjan suunnalla. Keväällä tavataan muutolla harvemmin,mutta syksyllä yleensä muutamia muuttajia. 

Haarahaukka (Milvus migrans)
Harvinainen muuttoaikana nähtävissä oleva laji. Havaittu muuttavana 16.5.-96Kaajanlammella (2 kv). Paikallinen lintu haaskalla on nähty alkukesällä 2005ja 2006. 

Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus)
Pesimälinnuston uusi tulokas. Ensimmäinen pesintä Larinsaaressa 1994 ( vuonna1995 ensipesintä  Nurmeksessa).Siitä lähtien pesintöjä vuosittain 1-3. Muut varmistetut paikatNunnanlahdessa ja Vihtasuolla. 

Sinisuohaukka  (Circus cyaneus)
Esiintymisessään voimakkaasti myyrien määrästä riippuva laji. Parimääräksion arvioitu myyrähuippuvuosina ainakin 30 paria. Myyräkatovuosina läheskadoksissa. 

Piekana  (Buteo lagopus)
Lappiin läpimuuttava laji, jota mahdollista nähdä sekä keväällä ettäsyksyllä. Pohjois-Karjalan ainoita pesintöjä kautta aikain varmistui Juuassavuonna 1995, jolloin piekana pesi vanhassa kotkan pesässä. 

Hiirihaukka  (Buteo buteo)
Varpushaukan ohella yleisin päiväpetolintu. Pesivien parien määräksiarvioitiin 1990-luvulla 70 paria. Nykyinen pesivien parien määrä lienee tuotavähäisempi. 

Mehiläishaukka (Pernis apivorus)
Vakituinen pesimälaji, jonka parimäärän arviointi on piileskelevän pesinnäntakia hieman hankalaa. Arvio oli 1990-luvulla 30 paria, mutta sen oletetaanolevan nykyisin pienempi. 

Varpushaukka  (Accipiter nisus)
Runsaslukuisimmaksi arvioitu päiväpetolintu. Parimääräarvio 70 parinluokkaa. Pääosa muuttaa, mutta vuosittain havaitaan talvehtivia lintujenruokintapaikkojen tuntumissa. 

Kanahaukka  (Accipitergentilis)
Vakituinen pesimälaji, jolla etenkin vanhat linnut talvehtivat reviireillään.Parimääräksi arvioitiin 1990-luvulla 30. Nykyinen arvio on muutamaa pariapienempi. 

Tuulihaukka  (Falco tinnunculus)
Laji kuuluu viimeisen vuosikymmenen menestyjiin. 1960-70 lukujen pääosin ympäristömyrkkyjenaiheuttama taantuma on ohitettu ja laji on lisääntynyt koko maassa.Tuulihaukkojen menestyksen osatekijänä on ollut lintuharrastajien tekemä pöntötys.Pohjois-Karjalassa ensimmäiset pönttöpesinnät tapahtuivat 1990-luvun alussa.Nykyisin pönttöpesinnät lähestyvät sataa. Juuassa kehitys on ollutsamanlainen. Pönttöpesintöjä alkaa olla vuosittain noin 10. Kokonaisparimääränarvioidaan nousseen aiemmin arvioidusta 30 parista. Myyräkantojen vaihtelu näkyytuulihaukan pesintöjen määrässä. 

Punajalkahaukka (Falco vespertinus)
Harvinainen laji, jota on tavattu vain pari kertaa: 16.5.-81 naaras Kannaksella. 

Nuolihaukka  (Falco subbuteo)
Vähälukuinen pesimälaji, jota tavataan etenkin Pielisen alueella. Parimääräarvionoin 15 paria. 

Muuttohaukka  (Falco peregrinus)
Harvinainen läpimuuttaja, jonka havaintomahdollisuus on kannan kasvun myötälisääntynyt. Havainnot: 20.9.-92  E-Vuokko,2.5.-96 ?, 4.5.-02 Kannas.
 

Ampuhaukka  (Falco columbarius)
Nuolihaukkaa vähälukuisempi pesimälaji. Entinen parimääräarvio 10 paria onilmeisesti selvästi liian suuri. Pienin päiväpetolintumme. 

Riekko (Lagopus lagopus)
Vähälukuinen pesimälaji, jota esiintyy parhaiten Pielisen saarissa ja kunnanlänsiosien soisilla alueilla. Talvehtii. 

Metso (Tetrao urogallus) Pesä 
Vielä melko tavallinen pesimälaji, jonka kanta on kuitenkin selvästitaantunut. Isoja soitimia ei enää ole tiedossa. Talvehtii. 

Teeri  (Tetrao tetrix)
Yleinen pesimälaji, jonka kanta muiden kanalintujen tapaan ollut aleneva. Pääosasoitimista hiipunut alle 10 kukon turnajaisiksi. Talvehtii. 

Pyy (Bonasa bonasia)
Yleinen pesimälaji, joka kanalinnuista parhaiten on säilyttänyt asemiajuukalaisissa metsissä. Talvehtii. 

Peltopyy  (Perdix perdix)
Pesimälajistosta kadonnut laji. Lajia havaittiin vielä 1960-70 luvulla Vuokon(Lehtoniemi) alueella noin kymmenen linnun talviparvissa. Suurin parvi 3.10.-75 noin 30 peltopyytä viljapellossa. Vuosina 1978 ja 1979 havaittiin enääviimeiset kaksi lintua. Siihen päättyi peltopyyn tarina Vuokossa. Erillisinähavaintoina lajia nähtiin vielä 1.9.-85  5yks Koveronsaaressa ja 8.1.-87  3yks. Salokylässä. 

Viiriäinen  (Coturnix coturnix)
Harvinainen laji, jonka pesimisestä ei ole varmuutta. Kaikki havainnot: v.1966(Laaksonen ym. Ornis fennica 44:83), 10.-14.8.-75 Vuokko Lehtoniemi, v.1987Halolanpää, 24.6.-14.7.-95 Vuokko Lehtoniemi, 14.7.-95 Vuokko Koskenkorva10.6.-00 kaksi ääntelevää Tuopanjoki,  10.6.-00Vuokko, 1.7.-01 Ruohosuo, 30.5.-2.6.03 Juukaniitty. Kaikki havainnot ovat ääntelevistälinnuista. 

Ruisrääkkä  (Crex crex)
Lajin äänen kuuleminen oli harvinaista herkkua 1990-luvun lopulle saakka.Ennen vuotta 1999 ääntelyhavaintoja on kirjattu alle 20. Tuolta ajalta onpaljon vuosia, jolloin lajia ei havaittu. Kolmen-neljän havainnon vuosia olivat1986, 1989, 1993 ja 1996. 

Vuodesta1999 lähtien havaintoja on kertynyt vuosittain 10-30. Vuonna 2000 ääntelijöitäkuultiin noin 40-50. Vuonna 2004 määrä tippui taas alle kymmenen. Ainoa pesälöytöon Vuokosta 11 munainen pesä 21.6.-01. 

Fasaani  (Phasaniuscolchicus)
Istutettu laji, jota havaitaan satunnaisesti. Ensimmäiset havainnot yksittäisistä linnuista vuosilta 1982 ja -83. Vuonna 1987 havaittiin kaksi poikuetta Vuokossa.
Havaintoja ei aivan kaikilta vuosilta. Määrät yleensä 1-3 lintua, usein ruokintapaikoilta. Erikoinen talvehtiminen oli pellottomassa Karhusaaressa talvella 2000. Kesämökin ruokinnalle ilmestyneistä kolmesta linnusta kaksi eleli kevääseen. Uusi esiintymispaikka kk:ssa vuodesta 2005 alkaen. Poikuehavaintoja myös Kuhnustasta.

Luhtahuitti  (Porzana porzana)
Hyvin vähälukuinen ilmeinen pesimälaji, vaikka pesintöjä ei olevarmistettu. Havainnot vaikeasti nähtävästä lajista yleensä ääntelyhavaintoja.
Luhtahuittejaon ollut Vuokonjärvellä jo vuonna 1952, jolloin Kärävä havainnoi 3 ääntelijää. 
Sitten1970 ja -80 luvuilla havaintoja vain kuudesta ääntelijästä Vuokon jaKaajanlammen alueelta. Paras esiintymisvuosi on myöhemmin ollut 1999, jolloinkuultiin 4 ääntelijää. 2000-luvulla ei havaintoja kaikilta vuosilta. 

Liejukana  (Gallinulachloropus)
Harvinainen laji: kesäkuussa 1973 yksi kuoli piisaminrautoihin VuokonRetulammella. Juntulankylässäkuultiin 10.6.-00 alkaen yhtä ääntelijää.
 

Nokikana  (Fulica atra)
Esiintymisessään hyvin vähälukuinen laji. Keväisin havaintoja normaalistivain parista yksilöstä. Pesintöjä on varmistettu Kaajanlammella 1984 (7munaa) ja 1992. Myös Kopsalammella laji pesi 1990-luvulla. 

Kurki (Grus grus)
Vakituinen pesimälaji. Parimäärää ei ole arvioitu, mutta pesijöitäuskotaan olevan yli 20.
Pesimättömiäkesäkurkia tavataan melko niukasti ja parvikoko on pieni. MuuttoaikanaJuuassa ei ole kerääntymäalueita. Polvijärven Ruvaslahden syksyisenkokoontumisalueen linnut ehkä osaksi käyvät ruokailemassa myös Juuanpuolella Tuopanjoella. Parvikokomuuttoaikoina on melko pieni. Kevätparvet ovat yleensä korkeintaan 10 yksilöä(suurin v.1992  20 yks). Syysparvetovat hivenen suurempia, mutta yleensä alle 20 yksilöä (suurin v.2004 46 yks). 

Meriharakka  (Haematopusostralegus)
Harvinaisena muuttajana nähty laji. Havaintoja on tehty yleensätoukokuussa yksittäisistä linnuista. Havaintokertoja on vain kymmenkunta. 

Avosetti  (Recurvirostraavosetta)
Äitienpäivän 10. toukokuuta 2004 yllätyslaji. Kaajanlammella nähtiin 2yksilöä muutaman tunnin ajan. 

Pikkutylli  (Charadrius dubius)
Vähälukuinen pesimälaji. Pesii soramontuissa ja muissa vähäkasvisissapaikoissa. 

Tylli (Charadrius hiaticula)
Harvinainen läpimuuttaja, jota ei ole kaikkina vuosina tavattu. 

Tundrakurmitsa (Pluvialis squatarola)
Harvinainen läpimuuttaja, josta ainoa lajilleen varmasti määritetty havaintoon 1.-2.10.-82 Pieliseltä Vuokosta. 

Kapustarinta  (Pluvialisapricaria)Muutamia pareja pesii isoimmilla soilla. Kevätmuutolla muutamastakymmenestä sataan lintuun parvia pysähtyy pelloille levähtämään. 

Töyhtöhyyppä  (Vanellus vanellus)
Yleinen pesimälintu suurimmilla peltoalueilla. Laji levisi Juukaan 1950-luvunalussa. 

Isosirri  (Calidris canutus)
Harvinainen läpimuuttaja. Vain kaksi havaintoa vuodelta 2003: 25.7. 1 yks Vuokko Pielinen Selkäsaari ja 27.7. noin 350 yksilön parvimuuttavana Kannaksen yli. 

Pulmussirri  (Calidris alba)
Havaittu vain yhden kerran; syyskuun 9. päivänä 1988 autoon törmännyt lintuKuhnustassa.
 

Karikukko  (Arenariainterpres)
Läpimuuttaja, josta on tehty vain kolme havaintoa: kesäkuun 5. päivä 1977kaksi yksilöä Pielisellä Vihtasuolla. Toukokuun 21. päivänä 1993 nähtiinyksi lintu Pielisen selkävesillä. Kuhnustassa peltotulvassa 1 yks. 15.5.-05. 

Suosirri  (Calidris alpina)
Läpimuuttaja, josta on saatu jopa yllättävän vähän havaintoja viimevuosilta. Havainnot keskittyvät kevääseen. Alkavaa syysmuuttoa kuvaaviayksittäisiä suosirrejä on tavattu etenkin Pielisen luodoilla. 

Lapinsirri  (Calidristemminckii)
Harvinainen läpimuuttaja. Vanha havainto 5.5.-73 17 yks P-Vuokossa. Sirrienmuuton havainnoinnin vähäisyys heijastuu kaikkien sirrien havaintomääriin.Kuhnustan peltotulvalla 17.5.-05  22yks. 

Liro (Tringa glareola)
Yleisin viklolaji, joka pesii soilla ja vesijättömailla. Kevätmuutolla yleensäalle kymmenen linnun parvissa. 

Metsäviklo  (Tringa ochropus)
Tavallinen pesimälaji erilaisten pienten kosteiden paikkojen läheisyydessä. 

Rantasipi  (Actitishypoleucos)
Yleinen pesijä karujen vesistöjen rannoilla. 

Punajalkaviklo (Tringa totanus)
Muutamia havaintoja kevätmuuton ajoilta. Ei ole tavattu läheskään jokavuosi. 

Mustaviklo  (Tringa erythropus)
Vähälukuinen läpimuuttaja. Havaintoja keväisin keskimäärin 5-20 yksilöstä.
ParhaimmillaanKuhnustassa 14.5.-05  30 yks. 

Valkoviklo  (Tringa nebularia)
Vakituinen vähälukuinen pesimälaji. Kevätmuutolla parhaimmillaan samoillapaikoilla parikymmentä lintua. 

Mustapyrstökuiri (Limosa limosa)
Ensimmäinen havainto 12.5.-05 Kuhnustassa peltotulvalla. Samalla paikalla 2 yks2.5.2006. Tuopanjoella 1 yks. 25.4.-07. 

Punakuiri  (Limosa lapponica)
Harvinainen läpimuuttaja. Ensihavainto 30.4.-82 1 paikallinen yksilö Vuokossa. Kuhnustassa 12.5.-05  1 yks. ja Tuopanjoella 25.4.-07 2 yks.
 

Isokuovi  (Numenius arquata)
Suurten peltoaukeiden yleinen pesimälaji. Havaintoja myös suopesinnöistä.Keväisin parhaissa parvissa muutamia kymmeniä yksilöitä. 

Pikkukuovi  (Numenius phaeopus)
Hyvin vähälukuinen aukeiden soiden pesimälaji. Ei kovin yleinenmuuttoaikoinakaan. 

Lehtokurppa  (Scolopaxrusticola)
Yleinen lehtevien metsien pesimälaji. Vuonna 2003 useita syysviivyttelijöitävielä lumien tullessa. Syynä oli mahdollisesti myöhäiset toiset tai jopakolmannet pesinnät, joiden poikaset meinasivat jäädä talven jalkoihin. 

Heinäkurppa  (Gallinago media)
Tavattu kolmesti.; syyskuun 8. päivänä 1985 yksi yksilö Vihtasuolla, 26.syyskuuta 1987 yksi yksilö Vuokossa ja 16. syyskuuta 1988 yksi yksilöVuokossa. 

Taivaanvuohi  (Gallinagogallinago)
Tavallinen pesimälintu vetisllä rantaniityillä ja kosteilla soilla. Kevätmuutollaharvoin yli kymmenen linnun kerääntymiä. 

Jänkäkurppa  (Lymnocryptesminimus)
Vähälukuinen muuttaja, joka teoriassa saattaa kuulua Juuan pesimälajistoonkin.Tavattu 15. päivänä lokakuuta 1985 Vihtasuolla , 27.4.-02 Vuokossa ja 5.5.-04Vuokossa.
 

Vesipääsky  (Phalaropuslobatus)
Harvinainen läpimuuttaja, josta on muutama keväthavainto ja yksi syyshavainto:22.5.-97 1 yks. 24.5. jo 10 yks ja vielä 25.5. 8 yks Kaajanlammella, 24.5.-98 1 yks Kaajanlammella, 31.5.-01  10yks Kaajanlammella, 25.6.-01 1 naaras Kaajanlammella, 26.5.-02  1 yksKaajanlammella ja 5.6.-02  1 yksKaajanlammella. Kuhnustassa 17.5.-05 peltotulvalla 5 yks. Syyshavainto 1.9.-73Vuokko Pielinen. 

Isovesipääsky (Phalaropus fulicarius)
Yllätyshavainto Kuhnustan peltotulvalta 12.-13.5.-05 1 yks. 

Suokukko  (Philomachuspugnax)
Muutamia pesintään viittaavia havaintoja. Keväiset muuttoparvet melko pieniämuutamasta linnusta pariinkymmeneen lintuun. Vielä 1970-luvulla tulvilla pysähtyisuurempiakin parvia. Keväällä 2005 Kuhnustan peltotulvalla yli 100. 

Leveäpyrstökihu (Stercorarius pomarinus)
Ainoa havainto Niinilahdessa heinäkuun alussa 1980 yksi lintu.

Merikihu  (Stercorariusparasiticus)
Havaittu Pielisellä 12.10.1993. Lisäksi on muutamia muitakin syyshavaintojakalastajilta, mutta niissä lajimääritys kuitenkin epävarma. 

Naurulokki  (Larus ridibundus)
Yleinen pesimälintu, jonka runsain esiintyminen näyttää olevan jo takanapäin.Laji on 1950-luvun tulokas. Vuonna 1952 yksi lintu oli nähty Vuokonjärvellä.Huippu sattuu 1980-luvulle, jolloin Juuassa runsas turkistarhaus pysäyttipaljon naurulokkeja pesimään. Vuonna 1984 laskettiin Kaajanlammelta 556 pesää,Kuohusuolta suoyhdyskunta noin 100 paria, Pieliseltä Karhusaaren ympäristönluodoilta 267 pesää. Yhteensä tuona vuonna Juuassa pesi yli tuhat paria.
Turkistarhaajientekemien myrkytysten ja muiden muutosten jälkeen pesämäärä putosiKaajanlammella noin 150 pariin vuonna 1989. NykyinenJuuan naurulokkimäärä on ilman tarkempia laskentoja muutamia satoja pareja. 

Kalalokki  (Larus canus)
Yleinen pesimälaji Pielisellä ja myös muilla suuremmilla järvillä.Pielisellä parimäärä noin 200 parin luokkaa. Vuonna 2003 poikkeuksellisestipari pesintäyritystä myös pelloilla. 

Harmaalokki  (Larus argentatus)
Pesivä laji, jonka parimäärä on Pielisellä 20-30 paria. Muutama pari pesi1980-luvulla Komakan Kelosuolla. Kuohusuolla yksittäispareja vuosituhannenvaihteessa. 

Selkälokki  (Larus fuscus)
Pesivä laji, jonka parit pesivät pääosin Pielisellä. Juuan Pielisen kantanoin 25 paria. Muualla yhden-kahden parin esiintymiä, mm Ala-Ruokonen ja Halijärvi. 

Merilokki (Larusmarinus)
Vain muutama yksittäinen muuttohavainto. Havainnot ovat yleistyneet2000-luvulla.  Loppiaisen jälkeen8. tammikuuta 2005 yksi lintu lenteli verkkomiesten avannoilla Tuopanjoella Höytiäisellä. 

Pikkulokki  (Larus minutus)
Rehevien lintuvesien melko vähälukuinen laji. Pesivien määrä vaihteleevuosittain. Keskimäärin pesinee noin 30 paria muutamassa yhdyskunnassa. LisäksiPielisen alueella liikkuu pesimättömiä tai pesänsä menettäneitäpikkulokkiparvia. 

Kalatiira  (Sterna hirundo)
Tavallinen pesimälaji Pielisellä. Suurin yhdyskunta Pikku-Möhkyrissä 20-40paria. Juuan Pielisen parimäärä noin 80 parin luokkaa. Muilla suurilla järvilläpesii joitakin yksittäisiä pareja. 

Lapintiira  (Sterna paradisea)
Hyvin vähälukuinen laji. Ensimmäinen todettu pesintä Pielisellä kesällä1990.  

Mustatiira  (Chlidonias niger)
Tavattu kerran 22. päivänä toukokuuta 1990 Kaajanlammella.
 

Valkosiipitiira (Chlidonias hybridus)
Pielisellä Kaunissaaren maisemissa 1 yks. 3.6.-07.

Kesykyyhky  (Columba livia)
Kirkonkylässä pesivä laji, jonka esiintyminen alkanut 1960-luvulla Nurmeksesta Juuan meijerille tuoduista linnuista. Kanta vaihdellut 1980-luvun alun alle kymmenestä vuoden 1990 syksyn yli sataan yksilöön. Kanta romahti 1992 noin 10 yksilöön. Talvella 1998/99 noin 50 pulua. Talvella 2004/2005 määrä oli alle 30 yksilöä.
Talvipesintä avopöntössä vuonna 2004. Muninta oli alkanut vuodenvaihteessa ja poikaset selvisivät pesästä. 

Uuttukyyhky  (Columba oenas)
Harvinainen muuttolintu, jonka havainnot ovat entisestään vähentyneet viimevuosina. Laji havaittu Vuokonjärvellä 18.6.-52. Myöhempiä havaintoja22.4.-76 Vuokossa, 9.5.-82 E-Vuokossa, 23.4.-84 E-Vuokossa, 14.4.-85Kannaksella, 5.5.-85 E-Vuokossa, 3.5.-85 Kaajanlammella (2 yks), 20.4.-95Paalasmaan th (2 yks). 

Sepelkyyhky  (Columba palumbus)
Yleinen pesimälintu. Pääosa kannasta pesii suurien peltoalueiden lähialueilla,mutta pesii myös pienien peltoalueiden vaikutusalueella. Keväisin parvetyleensä 10-20 lintua. Syksyllä isoilla peltoalueilla yli sadan linnun parvia,mutta harvoin jättiparvia. 

Turkinkyyhky  (Streptopeliadecaoto)
Harvinainen vierailija. Ensihavainto 4.5.-90 Vihtasuolta. Juuka kk:ssa 1 yks.30.5.-95, lokakuussa 1998 1 yks L-Vuokossa. Maaselässä 4.6.-99 nähtiin myösyksi lintu. Kirkonkylästä löytyi autoon törmännyt turkinkyyhky 30.11.-01.Tuopanjoella 17.9.-05 yksi lintu. 

Turturikyyhky  (Streptopeliaturtur)
Harvinainen vierailija. Havainnot (kaikissa 1 yks): 5.4.-76 kk Tielaitos,30.9.-87 Turunkangas taimitarha, 30.5.-89 Paalasmaa, 1.6.-89 Tuopanjoki, kesäk.alku-89 kk Tielaitos. Tuopanjoella 1 yks 17.4.-07. 

Käki (Cuculus canorus)
Yleinen, mutta vähälukuinen maakunnan nimikkolaji.

Lehtopöllö  (Strix aluco)
Lajista on kaksi poikuehavaintoa 1980-luvulta, mutta muuten lehtopöllö ei olekuulunut Juuan lajistoon. Yhtään ääntelyhavaintoa ei ole tehty pöllönkuunteluissa. 

Huuhkaja  (Bubo bubo)
Vähälukuinen pesimälaji. Parasta ja vanhinta tiedossa olevaaesiintymisaluetta on Vuokko. Pesintä- tai ääntelyhavaintoja on tehty noinkymmeneltä paikalta. Siihen perustuen pesivä kanta arvioidaan 10-15 pariksi.Talvehtii. 

Lapinpöllö  (Strix nebulosa)
Myyrähuippuvuosien pesijä. Huippuvuosina parimäärä on ollut vähintäänkin20 parin luokkaa. Pesinnät keskittyvät paljolti Pielisen länsipuolenkulttuurialueen metsiin. Parhaita alueita ovat olleet Larinsaari, Kannas jaVuokko. Myyräkatovuosina lajista ei juurikaan ole havaintoja. Talvehtii.

Viirupöllö  (Strix uralensis)
Vakituinen, mutta ei runsas pesimälaji. Lintuharrastajien tiedossa on Juuastanoin 15 reviiriä. Todellisen parimäärän voisi olettaa olevan ainakin kymmentäsuurempi. Lajin luontaiset pesimispaikat ovat vähissä, joten laji on paljoltipöntötyksen varassa. Talvehtii. 

Tunturipöllö  (Nyctea scandiaca)
Arktisten alueiden vaeltajaa on meillä tavattu vain kahdesti: 1.11.-89 1 yks Matarassa ja heinäkuussa 1992 Pielisellä Mäntysaaressa. 

Hiiripöllö  (Surniaulula)
Yksittäisiä vaeltajia silloin tällöin myyrävuosina, mutta pesintöjä ontodettu viimeisen parinkymmenen vuoden aikana vain pari kertaa. Kesällä 2006ainakin kaksi maastopoikuetta. 

Helmipöllö  (Aegolius funereus)
Yleisin pöllömme, jonka esiintyminen riippuu myyrien runsaudesta. Parimääräarviomyyrähuippujen parista sadasta katovuosien muutamaan pariin. 

Varpuspöllö  (Glaudiciumpasserinum)
Vakituinen, mutta havaintojen perusteella melko vähälukuinen pesimälaji.Piileskelevän elintavan vuoksi parimääräarvio on vaikea tehdä,suuruusluokka arvataan 20-40 parin luokkaan. Pienintä pöllöämme pääseeparhaiten näkemään lintujen ruokintapaikkojen myyrä- ja lintujahdissa.Talvehtii. 

Sarvipöllö  (Asio otus)
Myyrävuosina viljelyalueiden tuntumassa melko yleinen pesimälaji.Huippuvuosina parimäärä voi olla sadan parin luokkaa, mutta myyräkatovuosinausein puuttuu kokonaan. Muuttolintu. 

Suopöllö  (Asio flammeus)
Esiintymisessään sarvipöllön kaltainen pesimälaji, joskin tätä vähälukuisempi.Pesii soilla ja hakkuuaukoilla. Parimääräarvio huippuvuosille 40 parinluokkaa. Myyräkatovuosina ei juurikaan havaita. Muuttolintu. 

Kehrääjä  (Caprimulguseuropaeus)
Harvinainen laji, jonka pesintää ei ole Juuassa varmistettu. Havaintoja onvain kaksi: kesäkuun lopussa 2000 Vuokko Vuokonniemi, 15.6.-02 naaras kuolleena(ilm. törmännyt autoon). 

Tervapääsky  (Apus apus)
Vähälukuinen pesimälaji. Yleistuntuma on, että metsäseutujen haapakelojenpesimäkanta on viime vuosikymmeninä pienentynyt. Kirkonkylän rakennuksissapesii karkeasti arvioiden 10-15 parin yhdyskunnat.

Harjalintu  (Upupa epops)
Harvinainen syysvierailija, josta on tehty hieman yli kymmenen havaintoa:6.-15.10.-77  Vihtasuolla,7.-12.10.-88 Petrovaarassa, 13.10.-88 Raholassa (sama??), 17.9.-91 Vihtasuolla,12.-14.10.-93 Ahmovaaran Komakassa, 31.8.-94 Turunkankaalla, 3.11.-98Lahovaarassa, 15.-17.9.-99 L-Vuokossa, 11.-12.9.-01 Paalasmaassa, Tuopanvaarassa30.9.-06. Keväthavaintoja 18.4.-04 Vuokon Kelomäessä ja 31.5.-05 KannaksenKannaksenlahdella. 

Palokärki  (Dryocopus martius)
Vähälukuinen pesimälaji, joka näyttää hieman olevan yleistymässätakavuosien lamasta. Talvehtii. 

Harmaapäätikka (Picus canus)Harvinainenloppusyksyn ja talven vierailija. Havaintoja 1970-luvulta lähtien noin 50.Paras esiintymisvuosi 1993, jolloin havaittiin 11 yks ja vielä 1994 kevättalvella7 yks. Pohjolan linnut värikuvin teoksessa on julkaistu vanha havainto:”Maakunnan ainoa kesähavainto on Juuasta 30.6.1920 (Hilden)”. 

Käpytikka  (Dendrocopos major)
Yleinen pesimälaji, joka talvehtii. 

Valkoselkätikka (Dendrocopos leucotos)
Harvinainen uhanalainen laji, josta ei ole viimeisiltä vuosikymmeniltä mitäänpesintään viittaavaa. Aiemmin kuulunut kunnan pesimälajistoon (Pohjolanlinnut värikuvin teoksessa pesintäaikaisia havaintoja Juuasta kesä-heinäkuussa1920 (kaksi havaintoa).
Havainnotpääosin syysvaeltajista: 3.9.-77 L-Vuokossa, 27.7.-79 Höytiäisellä,19.9.-93 naaras kuoli Nunnanlahdessa, 28.11.-93 Tuopanjoella, 5.3.-04 koirasKannaksella, 31.8.-04 Räksiinalavalla. 

Pohjantikka  (Picoidestridactylus)
Vakituinen, mutta melko vähälukuinen pesimälaji. Pesälöytöjä lajiinpaneutumatta parhaina vuosina kaksi. Yleensä havaintoja lajista vuositasollaalle kymmenen, pääosin syksyltä. Talvehtii. 

Pikkutikka  (Dendrocopos minor)
Vakituinen, mutta pohjantikan tavoin vähälukuinen pesimälaji. Varmistettujapesintöjä vain muutama. Syksyn ja talven havaintoja vuositasolla yleensä 1-5. 

Käenpiika  (Jynx torquilla)
Vähälukuinen  vakituinen pesimälaji.Ääntelyhavaintojen perusteella lajin kehitys on viime vuosikymmeninä olluttaantuva. 

Kiuru (Alauda arvensis)
Laji on selkeästi vähentynyt viimeisinä vuosikymmeninä. Pesimälajinavakituinen, mutta nykyisin pesii pääosin vain suurimmilla peltoaukeilla. 

Tunturikiuru (Eremophila alpestris)
Ensimmäinen havainto 17.5.-05 Kuhnustassa pellolla 1 yks. 

Törmäpääsky  (Riparia riparia)
Soramonttujen seinämissä pesivä, yhdyskunnissa pesivä laji. Paikat ovatmonttujen entisöinnin myötä vähentyneet. Ilman tarkempia laskentoja parimääräksiarvioidaan 200-300 paria. 

Haarapääsky  (Hirundo rustica)
Yleinen pesimälaji asutuilla seuduilla. Haarapääskyä tutkitaan Keski-Vuokontutkimusalueella. Pohjois-Karjalan aikaisin kevätsaapuminen 30.3.1999 Halissavillisikatarhalla. 

Räystäspääsky  (Delichon urbica)
Yleinen, mutta selvästi vähentynyt laji asutuilla seuduilla. 

Niittykirvinen (Anthus pretensis)
Tavallinen, mutta ei mitenkään runsas soiden ja rantaniittyjen pesimälaji.

Metsäkirvinen  (Anthus trivialis)
Määrältään runsaslukuisimpia pesimälintujamme. Yleislajina ehkä hyötynytmetsien runsaista hakkuista. 

Västäräkki  (Motacilla alba)
Yleinen pesimälaji rakennuksissa, tienvarsissa ja rannoilla. 

Keltavästäräkki (Motacilla flava)
Tavallinen pesimälaji rantaniityillä ja suurilla soilla. Kanta näyttää selvästivähentyneen viime vuosikymmeninä. 

Peukaloinen  (Troglodytestroglodytes)
Melko vähälukuinen pesimälaji, joka kuitenkin näyttää hieman yleistyneen.Esiintyy nykyisin usein hakkuualueiden risukasoissa.
Yksiniistä lajeista, joiden saapuminen näyttää keväällä aikaistuneen entisistäajoista. 

Koskikara  (Cinclus cinclus)
Talvivieras, jota säännöllisesti tavataan muutamilla avoimena pysyvilläkoskilla. Isojen koskien puuttuessa Juuasta talvimäärä ei liene kovin suuri-ehkä noin 20-30 lintua. 

Tilhi (Bombycilla garrulus)
Hyvin vähälukuinen pesimälaji. Tavataan yleisesti etenkinpihlajanmarjavuosina syys- ja kevätvaelluksilla. Yleensä sydäntalveksi lajivetäytyy etelämmäksi, mutta marjavuosina tavataan pieniä parvia myöstalvella. Suurimmat parvet kirkonkylässä noin tuhannen linnun luokkaa. 

Rautiainen  (Prunellamodularis)
Tavallinen pesimälaji metsäalueilla. 

Punarinta  (Erithacusrubecula)
Yleinen kuusikoiden pesimälaji. Pari talvehtimishavaintoa: kirkonkylässätalvi 1992/93 ja kirkonkylässä viivyttelijä 2.12.2000. 

Satakieli  (Luscinia luscinia)
Vähälukuinen yölaulaja, josta vuosittain kuullaan muutamia laulavia koiraita.Ennätys vuonna 1996  11 reviiriä.Kuluvalla vuosituhannella havainnot vähentyneet. 

Sinirinta  (Luscinia svecica)
Vähälukuinen läpimuuttaja Lapin alueille. Havaintoja keskimäärin selvästialle kymmenen keväällä ja syksyllä. Yllättävän aikainen muuttaja 17.4.-07Tuopanjoella. 

Sinipyrstö  (Tarsiger cyanurus)
Vain kaksi havaintoa tästä vanhojen metsien lajista:   26.5.-noin 4.7.-82 Halivaarassa. Tahkovaarassa laulelirunsaan harrastajajoukon kuulema lintu kesäkuussa 1999. 

Leppälintu  (Phoenicurusphoenicurus)
Melko yleinen pönttöjen ja kolojen pesimälaji pihoissa ja valoisissakangasmetsissä. 

Mustaleppälintu (Phoenicurusochruros)
Ainoa havainto Larinsaaresta 12.-14.4.-06, jolloin 1 koiras asustelitraktoritallin suojissa.
 

Kivitasku  (Oenanthe oenanthe)
Suuresti harvinaistunut pesimälaji. Vielä 1970-luvulla monienkulttuurialueiden pesimälaji, jota on nykyisin hyvin vaikea pesimäaikana löytää. 

Pensastasku  (Saxicola rubetra)
Yleinen pesimälaji pelloilla, tienvarsilla ja nykyisin myös  pensoittuneilla hakkuuaukoilla. 

Mustapäätasku  (Saxicola torquata)
Kaksi havaintoa harvinaisuudesta:  1.6.-93koiras kuoli lennettyään ikkunaan Joensuunkylässä, Tuopanjoella viihtyikoiras kesällä 2004. 

Laulurastas  (Turdus philomelos)
Yleinen pesimälaji asutuksen ulkopuolella. 

Punakylkirastas (Turdus iliacus)
Yleisimpiä pesimälintujamme. Pihlajanmarjasyksyinä yksittäisiä viivyttelijöitäalkutalveen (mm. 17.12.-96 Nunnanlahdessa). 

Kulorastas  (Turdus viscivorus)
Melko tavallinen pesimälaji valoisilla mäntykankailla. 

Räkättirastas  (Turdus pilaris)
Yleinen pesimälaji kulttuuriympäristöissä. Muutamia talvehtiviapihlajanmarjavuosina. Parvet yleensä häviävät marjojen loppuessavuodenvaihteeseen mennessä. 

Mustarastas  (Turdus merula)
Kohtuullisen vähälukuinen pesimälaji. Koiraiden talvehtimisia havaittumuutamia etenkin pihlajanmarjavuosina.

Sepelrastas  (Turdus torquatus)
Hyvin harvinainen läpimuuttaja. Havainnot: 5.10.01 Ahmovaarassa, 8.5.-03 koirasKannaksella, 24.4.-06 1 k Ruohosuolla. Keväältä 2007 kaksi havaintoa: 4.5.Halissa ja 5.5. Paalasmaassa molemmissa 1 yks. 

Lehtokerttu  (Sylvia borin)
Yleinen pesimälaji rehevissä pensastoissa. 

Kirjokerttu  (Sylvia nisoria)
Ainoa havainto Vuokonjärven linnustoselvityksen yhteydessä 1999. 

Mustapääkerttu (Sylvia atricapilla)
Hyvin harvinainen esiintyjä Juuassa. Pesintä on varmistettu vuonna 1976Vuokossa. Pesimäaikaisia havaintoja on mm. vuodelta 1962, 31.5.-01 ?, ja6.-8.7.-01 Larinsaaresta. Muutamia syyshavaintoja: 12.10.-80 naaras naarasVuokossa Lehtoniemessä, 27.8.-84 samoilla paikoin, 2.11.-92 naaraslintulaudalla, mutta kohmettui ja kuoli. Vihtasuolla käväisi koiras läskin syönnissä20.1.-05. Larinsaaressa 1 yks 13-14.12.-06. 

Hernekerttu  (Sylvia curruca)
Melko yleinen metsäpensaikoiden laji. 

Pensaskerttu  (Sylvia communis)
Melko yleinen pellonreunojen ja tienvarsien pesimälintu. 

Ruokokerttunen (Acrocephalus schoenobaneus)
Tavallinen pesimälaji rantaruovikoissa ja nykyisin myös rantapeltojenpensaikoissa. 

Pensassirkkalintu (Locustella naevia)
Harvinainen, mutta melkein vuosittain havaittava yölaulaja. Havaintoja1960-luvun jälkeen alle 50 sirisijästä. 

Viitasirkkalintu (Locustella fluviatilis)
Harvinainen laji, josta on alettu saada havaintoja 2000-luvulla:  19.7.-00 Larinsaaressa 2 laulavaa, 19.7.-00 laulavaNunnanlahdessa, Kaajanlammella xxxx ja 28.6.-04 Keski-Vuokossa. 

Viitakerttunen (Acrocephalus dumetorum)
Harvinainen, mutta lähes vuosittain havaittava yölaulaja. Vuositasolla havaitaan yleensä muutamia laulajia. Pesintä on varmistettu pari kertaa. Viitteitä yleistymisestä.

Kultarinta  (Hippolaisicterina)
Harvinainen laulutaituri, jota on havainnoitu vain muutamia kertoja: 29.5.-95 Kannas, vuonna 1999 Kaajanlampi, 10.6.-00 Vuokko Suortolampi, 2.6.-07 Vaikko.

Pajulintu  (Phylloscopustrochilus)
Yleisimpiä pesimälintujamme. 

Sirittäjä  (Phylloscopussibilatrix)
Valoisten lehtipuupitoisten metsien pesimälaji.

Tiltaltti  (Phylloscopuscollybita)
Kuusivaltaisten metsien pesimälaji. Vaikutelma vähenemisestä viime vuosina. 

Lapinuunilintu (Phylloscopus borealis)
Harvinainen laji, josta on vain muutamia havaintoja: 24.6.-78 Polvelassa,18.6.-80 Kajoossa, 8.6.-84 Vuokon Ruottilansaaressa, 24.6.-87 PieliselläKaunissaaressa, 16.6.-02 Länsi-Vuokossa.

Idänuunilintu  (Phylloscopustrochiloides)
Harvinainen pääosin vanhojen metsien indikaattorilaji. Havaintoja laulavista koiraista ei ole kertynyt kovin paljon: v.1978 Ä1, 17.5.-81 Vuokko, 30.6.-82 P-Vuokko Raksilahti, 17.-19.6.-83 Halivaara, 18.6.-86  Timovaara Nevalanvaara, 14.6.-98 Tahkovaara, kesäkuu -01, Koppalanjärvi 3.6.-07.

Hippiäinen  (Regulus regulus)
Yleinen kuusikoiden pesimälaji. Osa kannasta talvehtii ja liikkuu tiaisparvienmukana. 

Harmaasieppo  (Muscicapa striata)
Yleinen pesimälaji sekä asutuksen piirissä että syrjäisissä metsissä. 

Pikkusieppo  (Ficedula parva)
Harvinainen laji, jonka voi olettaa kuuluvan myös pesimälajistoomme.Havaintoja: 27.5.84 Halivaara, 27.-28.5.-84 Halivaara, 16.6.-02 Panja Keihäsjoki,11.6.-04 Panja Keihäsjoki, 11.6.-05 Koppelo Pitkävaara.

Kirjosieppo  (Ficedulahypoleuca)
Yleinen kolopesijä pihoissa ja lehtipuupitoisissa metsissä. 

Talitiainen  (Parus major)
Yleinen pesimälaji. Talvehtii. 

Kuusitiainen  (Parus ater)
Vähälukuinen pesimälaji. 1970-80-luvuilla havaintoja vain muutamista yksittäisistälinnuista. Kuusitiaishavainnot etenkin ruokintapaikoilta ovat selvästi lisääntyneet1990-luvulta alkaen. Silti lajia voi pitää harvinaisena ruokintavieraana.Paras keskittymä 14.4.-03  5 yksilöäruokinnalla Vuokon Lehtoniemellä. 

Sinitiainen  (Parus caeruleus)
Yksi selkeimmin runsastuneista lajeista. Vielä 1980-luvulla esiintyminen olimelko vähäistä, eikä ruokintapaikoilla yleensä ollut paria yksilöä enempää.Selkeä lisääntyminen alkoi heti 1990-luvun alussa. Monilla ruokintapaikoillaalkoi esiintyä noin kymmenen yksilön sinitiaisesiintymiä. Kirkonkylässäsinitiaisesta on tullut tyyppilaji, mutta pesintä on yleistä myös sivukylillä.Talvehtii. 

Töyhtötiainen  (Parus cristatus)
Melko tavallinen pesimälaji havumetsissä. Talvehtiva paikkalintu. Tulee yleensävain metsän lähellä oleville ruokintapaikoille. 

Hömötiainen  (Parus montanus)
Yleinen pesimälaji. Talvehtii. 

Lapintiainen  (Parus cinctus)
Harvinainen pohjoisesta vaeltava laji. Havainnot: toukokuu -72 Vuokossa, syksy -72 Vuokossa, 7.1.-73 L-Vuokossa, 15.10.-92Kajoo Hirvolanjoki, marras-joulukuun ajan ruokinnalla Ahmovaarassa, 9.11.-03Petrovaarassa 

Pyrstötiainen  (Aegithaloscaudatus)
Harvalukuinen pesimälaji. Vaikeasti havaittavia pesiä on löydetty muutamia(vuonna 1972 kaksi, vuonna 1996 ja vuonna 2000 kaksi). Vaelluslaji, jota nähdäänuseimpina talvina vaihtelevia määriä. 

Pähkinänakkeli (Sitta europaea)
Vaelluslaji Siperian suunnalta. Yleensä vaellukset havaitaan loka-marraskuussa,jolloin linnut alkavat hakeutua ruokintapaikoille. Vaellussyksyjä ovat olleet1976 (3), 1981 (6), 1983 (10),1987 (14), 1993 (6), ja huikea  vaellusvuosi 1995 (64) ja 2002 (4).
Vuoden1995 jäljiltä jäi nakkeleita pesimään keväälä 1996. Varmistus pesinnästäsaatiin kk:n kivenpyörittäjässä, jossa pöntöstä rengastettiin 7 poikasenpoikue. Lisäksi Larinsaaren Pentinniemessä nähtiin pesästä lähtenytpoikue. Lisäksi Ruohosuolla havaittiin emojen liikehdintää, joka selvästiviittasi pesintään. Kohtuullisenvoimakas vaellus on viimeksi ollut syksyllä 2006, jonka jäljiltä talvehtivialintuja tavattiin monin paikoin. 

Puukiipijä  (Certhiafamiliaris)
Pääosin vanhojen metsien pesimälaji, joka kärsii pesäpaikkapulastanykyisissä talosmetsissä. Osa kannasta talvehtii. 

Pikkulepinkäinen (Lanius collurio)
Melko vähälukuinen pensaikkoja ja taimikkoja suosiva laji. Vaikutelma vähenemisestäviime aikoina. 

Isolepinkäinen (Lanius excubitor)
Erittäin vähälukuinen pesimälaji, josta on muutamia poikuehavaintoja. Läpimuuttajianähdään kevätpainotteisesti keskimäärin 10-30 yksilöä. Talvihavaintojamuutamia runsaina myyrävuosina. 

Harakka  (Pica pica)
Yleinen pesimälaji asutuilla seuduilla. Kirkonkylän kanta  kasvanut ja vajaan parinkymmenen vuoden aikana alkanut pesiähyvinkin näkyvästi aivan pihoissa. Talvehtii. 

Närhi (Garrulus glandarius)
Yleinen pesimälaji. Talvehtii. 

Kuukkeli  (Perisoreusinfaustus)
Hyvin vähälukuiseksi taantunut laji, joka kuitenkin edelleen kuuluu Juuanpesimälinnustoon. Esiintymisalue kunnan läntisissä osissa. Talvehtii. 

Pähkinähakki  (Nucifracacaryocatactes)
Vaelluslaji Siperiasta, jota ei tavata läheskään joka vuosi. Suurimmatvaellukset vuonna 1985 ( 31 yksilöä) ja vuonna 1995 (45 yksilöä) . Nähdäänyleensä elokuun lopulta lokakuun lopulle. Muutama havainto talviajalta. 

Naakka (Corvus monedula)
Hyvin harvinainen pesimälaji, jonka pesintä varmistettiin vuonna 1986kirkonkylän Kirkkoniemessä. Vähäinen määrä muuttajia nähdäänvuosittain. Pesi parinkymmenen vuoden tauon jälkeen v.2005 kk:ssa (ainakin 2paria). Ensimmäiset 6 yks. talvehti 2005/06. Vuonna 2006 pesiviä parejailmeisesti jo useampia Talvella 2006/2007 talvehtivia 16 yks. ja heti keväällä2007 jo yli 30 yks. 

Mustavaris  (Corvus frugilegus)
Vähälukuinen aikainen läpimuuttaja keväällä. Yksilöitä keskimäärin5-30.  

Varis (Corvus corone)
Yleinen pesimälintu, joka talvehtii kirkonkylässä (+aikaisemminkaatopaikalla). Sivukylissä talvehtivia vain satunnaisesti.  

Korppi (Corvus corax)
Melko tavallinen pesimälaji, jonka määrä lisääntyi 1990-luvulta alkaen.Juuan kaatoapaikalla korppeja oli 2000-luvun alkuvuosina talvehtivana yli 200yksilöä. Kaatopaikka suljettiin vuoden 2005 alussa eikä vaikutuksesta korpiinvielä tiedetä. 

Kottarainen  (Sturnus vulgaris)
Suuresti vähentynyt laji, jota nykyisin pesii vain muutamissa paikoissa janiissäkin yksittäisparein tai muutaman parin yhdyskuntana. Vuoden 1993kartoituksessa löytyi noin 30 paria. Nykyisin ehkä hieman runsastunut. Vuokonalueella pareja noin 20. Parhaassa yhdyskunnassa 7 paria. Muutamiatalvehtimisyrityksiä. 

Kuhankeittäjä  (Oriolus oriolus)
Harvinainen vesistöjen varsien ääntelijä, josta on saatu havaintoja tasaisenharvaan tahtiin. Kymmenkunta ääntelyhavaintoa ja yksi havainto syysmuutolta rastasparven mukana; kesäkuu -75 Vuokossa, 10.7.-76 E-Vuokon Ruohoniemessä, kesäkuu -82K-Vuokossa, v.1987 kk Juuanjoki, 3.7.-87 Vuokossa, 4.8.-87 äänitapailuarastasparven mukana, v.1987 Vuokossa, 3.7.-98 Nunnanlahdessa, 9.6.-01Larinsaaren Pentinluhdalla, 1.6.-02 Kuhnustanjärvi. 

Varpunen  (Passer domesticus)
Yleinen pesimälaji kylissä ja kirkonkylässä. Maaseudun autioitumisen myötäkanta siellä vähentynyt. Vuosituhannen vaihteessa kirkonkylässä asui usean vuoden aikana valkoinen varpunen. Talvehtii. 

Pikkuvarpunen  (Passer montanus)
Eteläisessä Pohjois-Karjalassa yleistynyt laji ei ole Juuassa saanutjalansijaa. Havainnot ovat olleet todella tiukassa: 7.1.-80 E-Vuokossa 1 yks., 28.4.-3.5.-80 2 yks Vuokko,Lehtoniemi,10.6.-00 1 yks Nunnanlahdessa ja 18.3.-05  2yks Nunnanlahdessa.
Pesintäänviittaavasti 23.5.-06 tavattiin pari kk:ssa ja seuraavana talvena ainakin 5 ykskk:n Koskelassa.

Peippo (Fringilla coelebs)
Yleisimpiä pesimälajeja. Muutamia talvehtimisyrityksiä ruokintapaikoilla. 

Järripeippo  (Fringillamontifringilla)
Pohjoinen laji , joka vuosittain pesii Juuassa melko tavallisena. Yksittäisiätalvehtimisyrityksiä ruokintapaikoilla satunnaisesti (ei läheskään jokavuosi). 

Hemppo (Carduelis cannabina)
Hyvin vähäinen pesimälaji. Kirkonkylässä on satunnaisesti havaittu 1-2pesivää paria. 

Urpiainen  (Carduelis flammea)
Yleinen pesimälaji, mutta määrä vaihtelee pesivien osalta runsaastivuosittain. Talvehtii. Nykyisin hakeutuu aikaisempaa enemmän ruokintapaikoille. 

Tundraurpiainen (Carduelis hornemanni)
Talvisissa urpiaisparvissa satunnaisesti tavattava harvinainen laji. Määritettyjälintuja noin kaksikymmentä. 

Tikli (Carduelis carduelis)
Harvoin tavattu laji, vaikka tunnistaminen on maallikoillekin mahdollista.Havainnot: 20.12.-72  3 yks.Vuokossa, 5.7.-75  1 yks Vuokossa,syyskuussa -89  5 yks kirkonkylässä,24.4.-94  1 yks Nunnanlahdessa,  12.4.-98 1  yks Ahmovaarassa, 3.3.-03 1 yks kirkonkylässä. 

Viherpeippo  (Carduelis chloris)
Selvästi viime vuosikymmeninä yleistynyt laji. Talvehtivia kirkonkylässäjopa useiden kymmenien parvissa. Tavataan nykyisin talvehtivana myös sivukylienruokintapaikoilla. 

Vihervarpunen  (Carduelis spinus)
Yleinen metsien pesimälaji. Talvihavaintoja melko  harvoin. 

Punatulkku  (Pyrrhula pyrrhula)
Melko yleinen pesimälaji. Talvehtiva kanta ollut heikko jo yli kymmenen vuotta. 

Taviokuurna  (Pinicolaenucleator)
Pohjoinen vaellusvieras, jota nähdään etenkin pihlajanmarjasyksyinä ja–talvina. Normaalisti parvet alle kymmenen linnun. 

Nokkavarpunen  (Coccothraustescoccothraustes)
Harvinainen vieras, jota on nähty lähinnä ruokintapaikoilla. Havainnot: huhtikuu-73 1 yks Vihtasuolla, 13.12.-81 1 yks Halolanpäässä, 4.5.-82  2yks Ahmovaarassa, 27.4.-85 2 yks Ahmovaarassa, huhtikuun lopussa -89 2 yksAhmovaarassa, touko-kesäkuussa -89 1-3 yks kk Kokkokalliolla, talvi -93/94 2yks Paalasmaassa ,17.5.-95 ? , maalisk. -96 1 yks Tuopanjoella,15.4.-99 1 yksLarinsaaressa, 12.-19.6.-00 kirkonkylässä, 1.6.-02 2 yks Kajoossa, 15.6.-03  2 yks kk Kokkokalliossa, 19.-22.4.-04 pari Kajoossa, 18.5.-04  1 yks Kajoossa,10.-25.5.-04  Ahmovaarassa,28.4.2006 Kannaksella 1 yks. 

Isokäpylintu  (Loxiapytyopsittacus)
Pikkukäpylintua selvästi vähälukuisempi pesimälaji. Hyödyntää männynsiemensatoa. Talvehtii. 

Pikkukäpylintu (Loxia curirostra)
Melko yleinen pesimälaji ,kun kuusella on runsas siemensato. Käpykatovuosinayleensä lähes kateissa. Talvehtii normaalisti pikkuparvina. 

Kirjosiipikäpylintu (Loxia leucoptera)
Harvinainen vierailija, josta on vain muutamia havaintoja: 30.9.-85  1 yks Kuhnustassa,11.10.-85  1 yks Kuhnustassa, syksy-95 1 yks Pentinniemessä, 23.5.-96 poikue Larinsaaren Pentinniemessä,18.-25.2.-98 2 yks Kuhnustassa, 27.9.-01  1yks L-Vuokossa. 

Punavarpunen  (Carpodacuserythrinus)
Myöhään keväällä saapuva pesimälaji, jonka kanta on selvästi viimevuosikymmeninä lisääntynyt. 

Pajusirkku  (Emberizaschoeniclus)
Yleinen rantapensaikoiden ja pajukkoalueiden pesimälintu.

Pulmunen  (Plectrophenaxnivalis)
Tavallinen ja aikainen läpimuuttaja keväisin. Kevätparvet yleisimmin muutamiakymmeniä lintuja. Harvoin parvikoko yltää sataan lintuun. Syksyllähavaintoja selvästi vähemmän. Aikaisimmat keväthavainnot helmikuussa.Talvehtimista yrittävä Vuokossa joulukuussa 2005, jolloin tavattiin vielä26.12.-05.

Lapinsirkku  (Calcariuslapponicus)
Meillä läpimuuttaja, jonka yleensä pienehköjä parvia voi tavata yleensä sänkipelloilta.

Pohjansirkku  (Emberiza rustica)
Kosteiden metsien pesimälaji, jota ahkera metsäretkeilijä voi Juuasta tavata.

Peltosirkku  (Emberizahortulana)
Nykyisin vain suurimmilla peltoalueilla pesivä muuttolintu. Yleistuntumaltaselvästi viime vuosikymmeninä vähentynyt laji.

Keltasirkku  (Emberizacitrinella)
Yleinen kulttuuriseutujen pesimälintu. Talvehtii paikoilla, joissa tarjotaankauraa ravintona.

TAKAISIN